Juha Allan Ekholm: Six Days Of Heaven - Valokuvia Kölnin karnevaalista 25.11.-19.12.2015

Joulukuussa Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa esitellään Juha Allan Ekholmin näyttely Six Days Of Heaven - Valokuvia Kölnin karnevaalista.

Espoolais-turkulainen valokuvataiteilija on työskennellyt aiheensa parissa vuodesta 2011, jolloin hän löysi karnevaalin sattumien seurauksena. Kölnin katukarnevaalin lasketaan olevan maailman kolmanneksi suurin katolilainen karnevaali Rion ja Venetsian jälkeen. Kaduilla on silloin kuuden päivän karnevaaliaikana laskutavasta riippuen miljoonasta kolmeen miljoonaan osallistujaa.

- Vaikutan valokuvaajana tarinan syntyyn kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen kerran siinä, mitä etsin ja kuinka lähestyn aihettani. Toisen kerran puutun asioiden kulkuun kun valitsen teoksia näyttelyihin. Se mitä jää jäljelle on pelkistetty ja syvällisempi tulkinta, joka jättää tilaa myös katsojalle, Ekholm kertoo.

- Saksa on monella tavoin Euroopan peili. Ei ole vaikea aistia Ranskan terrori-iskujen aiheuttamaa pelkoa karnevaalin vapauttavan nauramisen takana. Jos Euroopasta on tullut hieman epävarmempi paikka, se näkyy täällä. Kuvani kertovat karnevaalista, mutta katsovat Eurooppaan.

Juha Allan Ekholm tunnetaan mm. valokuvistaan vuokralähiöiden elämäntavasta 1990- ja 2000-luvuilla sekä kaupunkitilan kokemiseen keskittyneistä projekteistaan päävälineenään sosiaalinen valokuva. Ekholm on ollut esillä yhteis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja muualla Euroopassa yli 70 kertaa ja pitänyt lähes 40 yksityisnäyttelyä.

- Avajaiset tiistaina 24.11. klo 18

- Näyttely avoinna 25.11.-19.12. ti-pe 11-18, la 11-15

Oulun Taiteilijaseura -67 ry: Raja

Hanna Schroderus, Holy Alliance

Marraskuussa Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa nähdään taas muita(kin) kuvataiteita. Yhteisnäyttelyssä Raja on mukana kahdeksan taiteilijaa Oulun taiteilijaseura -67 ry:stä: Pia Hentunen, Pekka Homanen, Mari Jäälinoja, Leena Kangas, Anja Kurikka, Mayumi Niiranen-Hisatomi, Taru-Carita Pullinen ja Hanna Schroderus.

Näyttelyn kuraattorina on toiminut kuvataiteilija Janette Holmström Etelä-Karjalan taiteilijaseurasta.

- Näyttelyyn tarjottiin paljon maalauksia, mutta lopullinen kokonaisuus muodostui kuitenkin monialaiseksi, Holmström kertoo.

- Kokonaisuutta hahmottaessani aloin pohtimaan rajan merkitystä muutoskohtana. Pohdin myös sitä, kuinka rajoja muodostetaan myös keinotekoisesti, vaikka mikään ei rajan toisella puolella olisikaan erilailla.

- Kuitenkin koetaan, että rajan takana oleva voi olla uutta, jännittävää tai pelottavaa. Se voi olla myös vanhaa, taakse jäävää, kärsimystä tai kaipausta.

Näyttely on osa Etelä-Karjalan ja Oulun taiteilijaseurojen näyttelyvaihtoa. Ensimmäinen osa yhteistyötä oli Etelä-Karjalan taiteilijaseuran näyttely, joka oli esillä Oulun kulttuuritalo Valveessa syyskuussa. Myös sen aiheena oli Raja, ja siinä oli esillä teoksia 12 taiteilijalta.

Avajaiset pidetään tiistaina 27.10.2015 klo 18 ja näyttely on sen jälkeen avoinna 28.10.-21.11. normaalisti ti-pe 11-18, la 11-15.

Ari Nakari: 25 vuotta teatterikuvia 29.9.-24.10.2015

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus esittelee lokakuun näyttelyssään lappeenrantalaisen Ari Nakarin 25-vuotista työtä teatterikuvaajana. Nakari on myös suorittanut valokuvaajan ammattitutkinnon (VAT) erikoistumisalueenaan Suomessa erittäin harvinainen teatteri- ja henkilövalokuvaus.

Toiminta nuorisoteatterissa johdatti lappeenrantalaisen Ari Nakarin teatterivalokuvauksen pariin. Lopullisen sysäyksen antoi Lappeenrannan nuorisoteatterin silloinen ohjaaja Veli-Pekka Tuovi.

- Työn alla oli Saatana saapuu Moskovaan, ja Tuovin mielestä sain hyvin hoitaa näytelmän valokuvauksen, Nakari kertoo.

Nakari pyrkii rakentamaan valokuviinsa monia kerrostumia, jotka tekevät oikeutta niin näyttelijöille, lavastukselle, puvuille kuin näyttämön valaistuksellekin. Hän lukee käsikirjoituksen ja laatii harjoitusten aikana kuvaussuunnitelman. 

- Kuvat otetaan esityksen läpimenon aikana tai tietyt kohtaukset kuvataan erikseen. Niistä päättää ohjaaja. 

- Teatterivalokuvaajan tehtävänä on luoda muutamalla valokuvalla illuusio valmiista esityksistä. Suuri yleisö näkee kuvat julisteissa, käsiohjelmissa ja esityksistä kertovissa artikkeleissa.

Valokuvaaja Ari Nakarin retrospektiivisessä näyttelyssä on esillä noin 80 teatterivalokuvaa vuosilta 1990-2015. Kuvissa esiintyy tuttuja kasvoja ja kohtauksia muun muassa Lappeenrannan kaupunginteatterin, Imatran teatterin, kesäteatterien, Lappeenrannan vanhan ja uuden nuorisoteatterin, Kesyn ja Lappeenrannan tanssiopiston produktioista.

Avajaiset pidetään tiistaina 29.9.2015 ja näyttely on sen jälkeen avoinna 30.9.-24.10. normaalisti ti-pe 11-18, la 11-15. 

Saimaan Kameraseuran vuosinäyttely 1.-26.9.2015

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus esittelee syyskuussa alueensa valokuvausharrastusta, kun esillä on kahdeksan Saimaan Kameraseuran jäsenen yhteisnäyttely. Näyttelyn kuraattorina on toiminut ruokolahtelainen Jarmo Mäntykangas, joka osallistuu näyttelyyn myös itse. Muut valokuvaajat ovat Heini Eronen, Tuomo Himmanen, Jukka Kosonen, Tarja Riikonen, Hannu Rissanen, Eija Hirvi-Talka ja Riia-Liisa Valkendorff.

Saimaan kameraseura ry on Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille tarkoitettu valokuvauksen harrastajien ja ammattilaisten yhdistys. Sen tarkoitus on ylläpitää ja edistää valokuvauksen ja valokuvataiteen harrastusta ja tasoa, sekä koota harrastajat ja kokeneemmat kuvaajat yhteiseen toimintaan. Tarkoituksena on myös uudistaa ja kehittää kansalaisten käsitystä valokuvataiteesta. Jäseniä seurassa on noin 150. 

Avajaiset pidetään tiistaina 1.9.2015 ja näyttely on sen jälkeen avoinna 2.-26.9. normaalisti ti-pe 11-18, la 11-15. 

Kuva: Riia-Liisa Valkendorff 

Kalevatron: Varastettava näyttely (Steal This Exhibition) 8.-29.8.2015

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus osallistuu elokuun näyttelyssään Lappeenrannassa järjestettävään uuden taiteen festivaaliin, Kalevatroniin.

Galleria Pihaton näyttely kertoo taideteoksen omistajuudesta ja sen hinnasta. Valokuvakeskukseen pystytetään ylihinnoiteltujen teosten sarja, jossa näyttelytilaa valvoo liikkeestä aktivoituva kamera. Teokset ovat tilassa täysin vapaasti varastettavissa, ja jos ja kun teos katoaa paikaltaan, sen tilalle ripustetaan valvontakamerakuva itse anastustapahtumasta.

Näyttelyyn osallistuvat taiteilijat:

• Petri Eskelinen
• Ville Färsaaret
• Maaria Jokimies
• Maila Kaikkonen
• Tuomas Karjalainen
• Teemu Keisteri
• Teemu Mäki
• Aapo Rapi
• Samppa Törmälehto 
• Ilari Vanhatalo

Avajaiset pidetään poikkeuksellisesti perjantaina 7.8. klo 19

Näyttely on avoinna 8.-29.8. normaalisti ti-pe 11-18, la 11-15

Kalevatron-festivaalin ansiosta koko vanhan pappilan alue on valjastettu taidekäyttöön elokuun ajaksi. Muun muassa Pehtoorin tuvassa on luvassa galleria Hoi Sien väistötila, ja pappilan pihapiirissä valokuvakeskuksen aiemmista näyttelyistä tutun katutaiteilijakaksikon "Ttursck" ja "Rusack" ulkoilmanäyttely. Kalevatron järjestetään nyt kolmatta kertaa, ja se on määritelmän mukaan poikkitaiteellinen eteläkarjalainen kaupunkikulttuurin tapahtuma.

Kuva: Tuomas Karjalainen: Taivaan vallat

Vesa Tyni 8.7.-1.8.2015

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus esittelee heinäkuun näyttelyssään kansainvälisestikin palkitun valokuvaaja Vesa Tynin.

Vesa Tyni on kuusamolaissyntyinen lehti- ja muotokuvaaja, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Tynin lehtikuvatausta näkyy hänen kerronnallisissa muotokuvissaan, jotka ovat saaneet huomiota myös maailmalla.

Näyttelyssä on esillä mm. QEP-arvonimeen (Qualified European Photographer) oikeuttanut kuvasarja ja Vuoden muotokuvaaja 2015 -voittosarja. Erityisesti Tyni on saanut kiitosta valaisusta ja tunnistettavasta tyylistä. Valokuvissaan Tyni haluaa kertoa katsojalle tarinan, kuin hetken elokuvasta jota me kaikki elämme.

- Avajaiset tiistaina 7.7. klo 18

- Näyttely avoinna 8.7.-1.8. ti-pe 11-18, la 11-15

Marja Bonada, Ant Dickinson, Angela Davies, Katie Cyfenw ja Tom Gilhespy: Confluence - Liitos 2.6.-4.7.2015

Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen kesäkuussa ei nähdäkään valokuvia, vaan jotain muuta. Wrexhamista, Walesista tuleva taiteilijaryhmä tuo kesäkuuksi Galleria Pihattoon teoskokonaisuuden, jossa on käytetty jännittäviä tekniikoita ja materiaaleja. Marja Bonada maalaa fyysisellä liikkeellä suuria vangitsevia piirros-maalauksia, Ant Dickinsonin soittimet soittelevat itsekseen, Angela Davies ja Katie Cyfenw heijastavat videota teospinnoille ja Tom Gilhespyn pöytäliinoille tekemät piirroskollaasit tuovat -yllättävää kyllä- venäläisen keittiönpöytä-keskustelukulttuurin nähtäväksi ja koettavaksi.

Avajaisissa tiistaina 2.6. Marja Bonada myös tekee performanssin tapaan yhden maalausaktion.

Walesiläistaiteilijat tuo Lappeenrantaan taiteilijoiden näyttelyvaihto Etelä-Karjalan taiteilijaseura ry:n kanssa.

- Avajaiset tiistaina 2.6. klo 18
- Näyttely avoinna 3.6.-4.7. ti-pe 11-18, la 11-15.
- Juhannuksena poikkeuksia aukioloajoissa.

Kaisu Häkkänen: Mad Johnson Was Here 6.-30.5.2015

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus esittelee toukokuun näyttelyssään Kaisu Häkkäsen näyttelykokonaisuuden Mad Johnson Was Here.

Ruokolahdella asuva ja työskentelevä Kaisu Häkkänen kertoo:

"Työskentelen pääasiassa linssittömillä neulanreikäkameroilla. Kamerani ovat yksinkertaisia pahvi- ja puulaatikoita, negatiivina käytän valokuvapaperia. Työskentely neulanreikäkameralla on hidasta ja valmis kuva on vähäisellä kontrollilla syntynyt. Laitesidonnaisessa ja nopeatempoisessa nyky-yhteiskunnassa neulanreikäkameralla kuvaaminen onkin kuin oleilua toisenlaisessa todellisuudessa; kamera pelkistää kohdetta, eikä tallenna mitään toiminnallista, mutta toisaalta teosteni merkitys syntyykin pitkälti siitä, mitä on jäänyt pois.

Pyrin näyttämään kuvissani sen, mitä näen omalla tavallani. Kuvaan autioituvia maisemia ja kaupunginosia, omanlaatuisia tai tyhjilleen jääneitä rakennuksia tai muuta itseäni puhuttelevaa ja taaksejätettyä. Tällaisissa paikoissa minulle on merkityksellistä kaikki se, mikä ei ole enää läsnä. Paikat ovat myös mielenkiintoisia muotokuvia eletystä elämästä ja vaikka ihminen ei ole enää paikalla, hänen tarinansa kuuluu.

Minusta neulanreikäkameralla tehty särkynyt ja rosoinen kuva antaa paljon tilaa tunteelle ja mielikuville. Toivonkin pystyväni koskettamaan katsojaa kuvillani niin, että jokin liikahtaisi katsojan sisimmässä ja tunnetasolla työskentely mahdollistuisi.


MAD JOHNSON WAS HERE

Työskentelin vesisaarelaisessa taiteilijaresidenssi Lyset i Varangerissa ensimmäisen kerran kesällä 2012. Aloitin residenssijaksolla kuvamaan tätä sarjaa. Sarja sai alkunsa luettuani kadun nimen väärin: Mads Johnsens gatesta tuli Mad Johnsonin katu. Siitä lähtien mies nimeltä Mad Johnson on johdatellut minua pitkin Pohjoiskalottia ja kauemmaksin. Olen kuvannut sarjaa eri puolilla Varangin niemimaata vuosina 2012-2013, sekä kesällä 2014 Huippuvuorilla Grumantissa ja Barentsburkissa.

Mistä tarina lopulta kertoo, sen aika näytää. Kesällä 2015 tarkoitukseni on kuvata sarja loppuun toisella residenssijaksolla Lyset i Varangerissa Vesisaaressa, Norjassa. Olennaisinta sarjan kuvissa on kuitenkin kaikki se, mikä kuvissa ei näy - mikä on joskus ehkä ollut, mutta mikä nyt on poissa.

Näyttelyä ovat tukeneet Kaakkois-Suomen taidetoimikunta ja Taiteen edistämiskeskus. Kiitos tuesta myös Ruokolahden taideyhdistykselle. "


- Avajaiset tiistaina 5.5. klo 18
- Näyttely avoinna 6.-30.5. ti-pe 11-18, la 11-15
- HUOM: Helatorstaina 14.5. suljettu
 

Leevi Korkkula: Hetken ehkä onni kestää... 7.-29.4.2015

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus esittelee huhtikuun näyttelyssään kulttuuri-ikoni, laulaja Olavi "Ola" Virran yksityiselämää ainutlaatuisena kokonaisuutena. Kokoelma sisältää harvinaisia, intiimejä ja paljastavia kuvia Virran yksityiselämästä vuodelta 1958.

Leevi Korkkulan kuvien äärellä monille avautuu mahdollisuus tarkentaa ja laventaa mielikuvaansa Olavi Virrasta. Virta oli myös tavallinen perheellinen mies kaikkine tavallisen ihmisen piirteineen. Aikoinaan hänen elämäänsä riepoteltiin ja reposteltiin tiedotusvälineissä; Virran määriteltävissä tai valittavissa ei ollut se, mikä kulloinkin oli ajankohtaista ja tärkeätä tai muuten vaan käyttökelpoista.

Korkkula oli vuonna 1950-luvun lopulla nuori freelance-lehtikuvaaja ja -kirjoittaja. Hänen kuvissaan on harvinaista se, ettei Virralla aiemmin ollut tapana esitellä yksityistä minäänsä tiedotusvälineille. Näissä kuvissa Virta kuitenkin nimenomaan halusi esitellä kotiaan, sinne hankkimiaan kotitalousvälineitä ja -laitteita, kesämökkinsä, kesäiset harrastuksensa perheen parissa ja paljon muuta. Kuvat ovat teeskentelemättömän ja häpeilemättömän asetelmallisia - siten Virta halusi itsensä ja perheensä julkisuudessa nähtävän.

Kuvat ovat vahvasti näyteltyjä ja siksi vilpittömyydessään aseistariisuvia. Korkkulan kuvien intiimiys lähentelee albumikuvien paljastavuutta. Nuori kuvaaja on kunnioittanut kohdettaan ja toteuttanut kuvansa täysin tämän ehdoilla. Olavi Virran suosio suomalaisten mielissä ja nykylaulajien repertuaareissa antavat aiheen tälle kunnianosoitukselle. Virta elää edelleen - näissä esillä olevissa valokuvissa ja toivottavasti myös mielessänne.

Kaakkois-Suomen Valokuvakeskus ry täyttää 10 vuotta

Päänäyttelyn yhteydessä nähdään myös pienempi kuvakokonaisuus Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen historiasta. Keskus perustettiin 3.4.2005. Huhtikuun-näyttelyiden avajaisissa esiintyy tämän kunniaksi saksofoniyhtye Tri-X.

- Avajaiset tiistaina 7.4. klo 18
- Näyttely avoinna 8.-29.4. ti-pe 11-18, la 11-15

Aarne A. Mikonsaari 4.-28.3.2015

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus esittelee maaliskuun näyttelyssään mm. Joutsenossa, Lappeenrannassa ja Haminassa vaikuttaneen valokuvaajan Aarne A. Mikonsaaren (1945-2007), joka on tunnettu paitsi mittavasta studiotyöskentelystä (lapsia, kihla-, hääpareja jne), myös paikallisen miljöön vankkumattomana dokumentoijana. Hän oli 62-vuotias kuollessaan marraskuussa 2007.

Aarne Mikonsaari oli tullut mukaan Saimaan Kameraseuran toimintaan 1960-luvun lopussa. Hän päätyi lähes heti seuran puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä toimikin sitten neljä vuotta 1969-1972. Valintaan liittyi hieman kapinaa seuran vanhaa polvea kohtaan, mutta samalla seuran toiminta aktivoitui hiljaiselon jälkeen.

- Kyllä minulla varmaankin oli enemmän intoa kuin taitoa siihen aikaan, "Arska" itse vähätteli osuuttaan.

Seuran tuonaikaiset aktiivit kuitenkin muistavat, miten juuri innostus ja motivaatio olivat ne tekijät, jotka kannustivat myös muita tekemään ja osallistumaan. Aarnen puheenjohtajavuosien aikana seuran jäsenmäärä tuplaantui ja toimintakertomusten pituuden voidaan todeta vähintäänkin kolminkertaistuneen.

Vaikka Aarne siirtyi jo vuosikausia sitten Haminaan, piipahti hän säännöllisesti myös Lappeenrannassa; Saimaan Kameraseuran jäsenilloissa tapaamassa kavereita tai näyttelyissä katsomassa kuvia.

Aarne kuvasi paljon ympäristöään ja erityisesti sitä katoavaa maisemaa (tämä aihe on edelleenkin ajankohtainen Lappeenrannassa 2015). Aina kun Aarne sai vihiä jonkin talon purkamisesta, hän kävi dokumentoimassa sen. Tämän valtavan materiaalimäärän Aarne valtuutti perikuntansa lahjoittamaan Etelä-Karjalan museolle. Tätä voidaan pitää paikallisen kulttuurihistorian kannalta hyvin merkittävänä tekona. Tämä näyttely on koottu nyt Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen ja Etelä-Karjalan museon yhteistyönä juuri tästä materiaalista.

Muistamme Arskaa lämmöllä.

- Avajaiset tiistaina 3.3. klo 18
- Näyttely avoinna 4.-28.3. ti-pe 11-18, la 11-15

Martti Matilainen: Pitkä tie 3.-28.2.2015

Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen näyttelyt Galleria Pihatossa jatkuvat helmikuussa Martti Matilaisen näyttelyllä Pitkä tie.

- Näyttelyni perustuu omiin epämääräisiin muistoihini lapsuudesta ja nuoruudesta ja nykyajasta. Kaikki kuvat on tehty kollaasitekniikalla, Matilainen kertoo.

- Olen käynyt läpi suuren määrän vanhoja valokuvia ja säilyneitä negatiiveja sekä itseltäni että vanhempieni albumeista ja kenkälaatikoista. Niiden äärellä olen yrittänyt pohtia, mitä kaikkea muistan ja miksi. Muistanko yleensä asioita oikein ja miksi muistan juuri niitä - melkein merkityksettömiä asioita, jopa mitättömän pieniä yksityiskohtia.

- Olen yrittänyt saada kuviini joitakin näitä tunnelmia menneisyydestä ja yhdistänyt ne myöhempiin aikoihin. Kuvani ovat eränlaista itsetutkiskelua ja oman elämän pohdiskelua.

Martti Matialainen on kuvataiteilija ja valokuvaaja Virtasalmelta. Hän on osallistunut vv.1969-1980 Helsingissä nuorten näyttelyihin ja aluenäyttelyihin. Välillä hän toimi valokuvaajana Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa ja freelance-lehtikuvaajana pääkaupunkiseudulla. Vuosina 2013-2014 hän on osallistunut useisiin kansainvälisiin valokuvanäyttelyihin, ryhmänäyttelyihin ja kilpailuihin. Vuonna 2014 hänellä oli myös kolme omaa valokuvanäyttelyä kotimaassa.

- Avajaiset tiistaina 3.2. klo 18 (taiteilija on paikalla)
- Näyttely avoinna 4.-28.2. ti-pe 11-18, la 11-15

Taiteen edistämiskeskus on tukenut näyttelyä.
 

Seppo Saves in memoriam 7.-31.1.2015

Kylän vanhin, Teleformin kylä

Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen vuoden ja samalla Galleria Pihatto -yhteistyön avaa Patricia Seppälän säätiön tuottama postuumi näyttely lehtikuvaaja Seppo Saveksen (1940–2013) Apu-lehden reportaasimatkasta Papua-Uuteen-Guineaan vuonna 1962 yhdessä Heikki Brotheruksen ja Erik Allardtin kanssa. Hänen viime vuosinaan suunnitteluasteelle jääneen näyttelynsä ovat viimeistelleet prof. Antero Takala ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa.

- Avajaiset keskiviikkona 7.1.2015 klo 18
- Näyttely avoinna 8.-31.1. ti-pe 11-18, la 11-15

Galleria Pihatto, Valtakatu 80 (käynti Kaukaankadun puolelta; seuraa "Pappila" -opasteita), Lappeenranta

Saves itse kertoi näyttelystä näin:

Apulehden retkikunta – Heikki Brotherus, Erik Allardt ja allekirjoittanut – teki 1962 useamman kuukauden mittaisen reportaasimatkan Papua-Uuteen Guineaan, joka tuohon aikaan oli vielä Australian hallinnoima territorio.

Matka oli silloin suomalaisen aikakauslehdistön kaikkien aikojen suurin satsaus yhteen aihekokonaisuuteen – ja taitaa olla sitä edelleenkin. Brotheruksen ja oman työni tulokset julkaistiin lehden neljässä perättäisessä numerossa runsaan kymmenen sivun paketteina.

Kuvieni osuus oli kaksi kolmasosaa painopinta-alasta, mutta - näin jälkikäteen katsellen - se tuntuu vähältä ja ennen kaikkea kovin suppealta. Suppealta siksi, että julkaistavien kuvien valitsijana - siis "itsevaltaisena" vedoksien tekijänä – toimi vasta 22-vuotias kuvaajanalku. Nuoruuteni lisäksi valintaani vaikutti silloisen painotekniikan toistokyky; se vaati selkeitä, ahtaita rajauksia; kuvia, joissa ei runsailla detaljeilla "mässäillä".

Tähän tulokseen tulin kun nyt, jotakuinkin puoli vuosisataa myöhemmin, kävin sattumoisin läpi lähes 3000 negatiivin Papua-arkistoani. Tarkoituksenani oli valita ja valmistaa aiheesta pari-kolmekymmentä isohkoa vedosta digitaaliseen muotoon – sanoisinko jälkipolville nyt, kun vielä moiseen kykenen.

Toisin kuitenkin kävi; yllätyin negatiivimateriaalini monimuotoisuudesta ja kertovuudesta; siitä miten olin nuorena miehenä saanut kontaktin "lähes kivikaudessa eläviin" kuvattaviini ilman minkäänlaista kielellisen kommunikoinnin mahdollisuutta. Suoraan sanoen olin aivan ihastunut tähän "jälleennäkemiseen" ja riemuitsin siitä.

Voidaan oikeutetustikin olettaa, että 70v juuri täyttäneen äijän "ihastumiset" omiin kuviinsa on jätettävä omaan arvoonsa. Olen kuitenkin aina suhtautunut työhöni varsin kriittisesti, ja mielestäni tuo kritiikki on vain lisääntynyt vuosien myötä. Siksi rohkenen uskoa, että ko. kuvamateriaali on ainutlaatuisuutensa lisäksi myös varsin mallikasta.

Niinpä olenkin ryhtynyt valitsemaan ja käsittelemään em. materiaalia tarkoituksella vedostaa noin sata otosta suureksi näyttelykokonaisuudeksi. Työläin ja aikaa vievin homma koko savotassa tulee olemaan "ajan patinan" poistaminen negatiiveista. Onneksi nykytekniikka mahdollistaa sen. Tarkoitukseni on myös ”höystää” näyttelykokonaisuutta lyhyillä tekstimuisteloilla.

Seppo Saves
emeritus-lehtikuvaaja